keskiviikko 25. lokakuuta 2017

Kouvola RN

Viime sunnuntaina kerättiin kimpsut ja kampsut kasaan ja suunnattiin kera molempien poikien kohti Kouvolan ryhmistä. Cooper oli juuri edellisenä päivänä täyttänyt tasan 7kk, joten sekin pääsi osallistumaan ihan viralliseen näyttelyyn pentunäyttelyn sijaan tällä kertaa ja sillä silmällä olin tuota Kouvolaa jo pitkän aikaa katsellutkin.
Olin samaan syssyyn ilmoittanut myös Kodan sinne. Herralle ei eriä kummempia tavoitteita ollut; lähinnä halusin vain että pääsisivät isä ja poika edes kerran käymään samassa kehässä ja että Koda pääsisi kerrankin mukaan, kun onhan sitä kieltämättä viime ajat ravattu oikeastaan vaan pennun kanssa milloin missäkin tapahtumassa. Kodan edellisestä kehäkierroksesta olikin kulunut jo puoli vuotta aikaa, joten ehkä olikin jo korkea aika käydä vähän näytillä edes jossakin todistamassa että kyllä herra on edelleen täysissä ruumiin ja sielun voimissa vaikka pitkää "isyyslomaa" onkin kaikessa hiljaisuudessa vietellyt.:)

Näyttelypaikka oli ankea ja pieni bunkkeri/halli, mutta sisällä oli lämmintä ja kahvio oli hyvä. Suurin miinus olivat kehät. En ole kyllä kieltämättä noin pienessä ja ahtaassa kehässä käynyt koskaan, hyvä kun mahtui kulmissa kääntymään yhtään.:/ Onneksi ei tuon enempää meillä luokassa kilpailuakaan ollut (Kodan kanssa valioissa kaksi muuta) muuten olisi tosi ahdasta ollut. No, hengissä kuitenkin selvittiin tästäkin kokemuksesta ja kunnialla kuitenkin.:)
Tollereilla oli tuomarina meille uusi tuttavuus; Paavo Mattila. Tiukaksi sedäksi tiedetty kyllä. Tolloja oli ilmoitettu 15, Cooper ainoa pentu ja loput jakautuivatkin tasan eli 7 urosta ja 7 narttua. Ipana siis aloitti tollerit heti ensimmäisenä ja esiintyikin omaan tapaansa reippaasti ja asenteella.:) Se on kyllä niin reipas ja ryhdikäs ja nauttii esiintymisestä sekä huomiosta. Siinä kai ne Hedera'sin geenit vaikuttaa kun nauttii showsta paljon enemmän kuin vaatimaton isänsä.:D Tuomari oli varsin nopea arvostelemaan, mutta varsinkin kiva pennun kanssa ettei tarvinnut turhan kauan kehässä seistä. Mattila tuli siinä sitten sanomaan että KP sekä luonnollisesti ROP-pentu ja onnittelujen lomassa sanoi vielä erikseen, että tämä on ikäisekseen hyvin kehittynyt pentu ja todella lupaava. Toivoi vielä hieman pidempää rintakehää, mutta sen pitäisi kyllä kasvaa sitä myötä kun koira vielä kasvaa ja levenee. Olipa mieltälämmittävät kommentit loppuun! :) Ja sai ipana muutenkin oikein kivan arvostelun:
"Hyvin rakentunut pentu. Oikeat mittasuhteet. Hyvä pää ja ilme. Rintakehä voisi olla hieman pidempi. Hyvä ylälinja ja raajat. Lupaava karva. Liikkuu erittäin hyvin."
->PEK1 KP ROP-pentu

(c) Jarno Niemi


Sitten alkoivatkin viralliset luokat. Mattila oli tiukalla päällä ja enimmäkseen EH:ta tulikin. Koda oli ollut koko viikon mökkeilemässä porukoideni kanssa, olin saanut sen kotiin vasta edellisenä iltana. Sille tuo näyttelyreissu tuli siis ihan liian nopeasti, se oli tooodella väsynyt edelleen ja tuntui lähinnä perässä vedettävältä lahnalta.:D Oltiin käyty viereisessä kehässä reenaamassa ja se oikein haistatteli mulle kuten sillä joskus on tapana. Jos sattuu sellainen päivä että herraa ei kiinnosta, niin sitten sitä ei vaan kiinnosta ja piste.:D Ei siis todellakaan mitään odotuksia oikein ollut ja kun tiukkaa linjaakin katsoi. No, onneksi kehänreunalla olleilla tutuilla oli lihapullia (kiitos vielä tätäkin kautta Hanna!) jolla sain Kodaa edes pikkuisen hereille, meidän mukana olleet tonnikalanamit kun ei herraa oikein sytyttäneet.
Valiouroksia oli kolme. Sain Kodan esiintymään joten kuten, vaikka laiskalta ja kankealta se tuntuikin enkä itse ollut ollenkaan tyytyväinen. Mattila kuitenkin tuntui Kodasta pitävän kovastikin ja erihän sieltä tuli. Niin tuli kahdelle muullekin valiolle. Kilpailuluokassa tuomari kävi heti ensimmäisenä katsomassa Kodaa erikseen vielä tarkemmin eikä tehnyt samaa muille. Ihan odotetusti voiton vei kuitenkin Veke, ei ylläreitä siinä siis. Siinä samalla vedettiin myös PU-kehä sillä vain Veke ja Koda saivat uroksista SA:t. Tämä oli kuitenkin tosi positiivinen ylläri ja tulos kelpasi meille, ei ollenkaan huono suoritus pitkän tauon jälkeen. Hieno oli edustus isällä ja pojalla, pakko olla tyytyväinen meidän tiimiin! :)<3 Koda saikin kyllä yhden kivoimmista arvosteluistaan:
"Kaunis uros. Hyvä pää. Hyvä runko, voisi olla aavistuksen lyhyempi. Hyvä asentoiset raajat. Erittäin hyvä karva. Liikkuu hyvin. Miellyttävä käytös."
-> VAL ERI2 SA PU2

Pitkästä aikaa Kodastakin vähän näyttelykuvia. Kiitos Jarno!


Pitääpä siis käydä Paavon kehässä joskus toistekin.:) Koda jää nyt joka tapauksessa kehähommista kokonaan sivuun, määrittelemättömälle tauolle. Kyllä ensi vuonna kierretään vaan juniorin kanssa.:) Keksitään isäkoiralle jotain muuta tekemistä sitten.

Lopuksi vielä hieman parempi kuva 7kk Cooperista agilityreenien jälkeen. Turkkikin tuhannen pystyssä uimareissun jälkeen mutta joka tapauksessa.:) Hieno ipana!<3 Korkeutta on tällä hetkellä 49-50cm. Sentti, ehkä pari tulee vielä lisää, näin epäilisin. Kodasta on kuitenkin kasvanut ohi jo.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti